osa 2.

Aamu valkeni kauniina Appaloosa  Plainsissa. Aamuauringon punertavat säteet tunkeutuivat myös Katariinan pieneen mökkiin.

Kesti kuitenkin vielä muutama tunti ennenkuin Katariina itse heräsi. Nyt hän oli täysin varma ettei hän nähnyt unta vain oli oikeasti keskellä peliä. Miten hän pääsisi pois?

-Pääsenkö koskaan pois? Katariina ajatteli pestessään hampaita.

Aamiaiseksi hän teki lempiruokaansa vohveleita. Jääkaappi oli hyvin varustettu ja Katariina löysi sieltä kaikki mitä tarvitsi.

Aamiaisen jälkeen matka suuntautui kohti keskustaa. Ensin maauimalaan...

...jossa hän kävi suihkussa. (se puuttuu mökistä)

Ja seuraavaksi kirjastoon opiskelemaan simlshiä.

Katariina otti suomi ja simlsh-kirjasarjan kolmannen osan hyllystä ja syventyi lukemaan sitä.

 Onneksi oppikirjoissa opetettiin lähes kaikkea mitä simlshin kielellä pystyi tekemään. Katariina alkoi lukea kappaletta jossa opetettiin rakastamiseen liittyviä sanontoja.

-Nyt riittää, hän huokasi luettuaan kirjan loppuun. Puolet uudesta kielestä oli opittu!

Kadulla Katariina ohitti ratsastajan ja hevosen.
(Jos joku tietää miten eläimet saa normaaleiksi, niin voisiko hän kertoa sen kommentissa?)

-Saisikohan kansankaupasta jotain? tyttö mietti ja päättti pistäytyä sisään. (anteeksi että ovi ja ikkunat on harmaina) 

-Täällähän onkin vaikka mitä! Katariina huudahti astuttuaan sisään ja nähtyään myyntipöydät.

-Mitä kaikkea täällä on myynnissä? hän kysyi myyjäpojalta.
-No nyt pääasiassa koristeita. Sisustusmuoti muuttuu ja simit haluavat eroon vanhasta, myyjä kertoi.
-En ole nähnyt sinua täällä aiemmin. Mikä on nimesi? hän kysyi vielä.

-Katariina Mesijärvi ja olen vasta muuttanut kulmille, Katariina sanoi kainosti ja niiasi.

-Ja minä ole Luukas, hauska tutustua, Luukas sanoi.

Katariina katsoi  suoraan Luukaksen pehmeisiin, tummiin silmiin. Teko taisi olla asianomaisen mielestä liian rohkea sillä...

...-Yritätkö iskeä minua vai?!

-Oi anteeksi, Katariina sanoi nolona. -Olisin minäkin vihainen jos olisin naimisissa ja joku tulisi noin... Mutta tarkoitus ei tosiaankaan ollut iskeä sinua.

-No ei se haittaa, Luukas myönsi. -Parempi että isket noin kuin iskeminen fyysisesti.

Katariina huomasi ymmärtävänsä kieltä paremmin kuin eilen Esmen kanssa. Hän rohkaistui ja alkoi puhua kauniista maisemista...

...ja horoskoopeista...

Silmät jäivät katsomaan toisiaan, mutta nyt se ei haitannut kumpaakaan.

-Minun pitäisi varmaan jo mennä, Luukas sanoi -Pomo käski kirjaamaan kaupan menot ja tulot.
-Hei, hei, Katariina hyvästeli toivoen että he tapaisivat uudestaan.

Ulkona satoi.

 Ja sateessa Katariina sai ajaa kotiin, jossa odotti yllättys.

Pihalla istui vieras taapero.

Katariina nosti hänet syliinsä. -Missähän vanhempasi ovat? hän kysyi.
 Vauva ei tietenkään vastannut.

-Mennään nyt sisälle ettei kastuta enää enemmän. Katariina sanoi vauvalle, ja vei hänet sisään.

-Käydään huomenna kysymässä poliisiasemalta onko sinua etsitty, Katariina sanoi vielä.

Huonon rahatilanteen takia Katariinalla ei ollut varaa tiskialtaaseen, joten astiat pestiin vessan lavuaarissa. (epähygieenistä)

Illalliseksi Katariina otti jääkaapaista muroja. -Miksi murot ovat simssissä jääkaapissa? hän ihmetteli.

Illallinen syötiin jälleeen vessassa.

Katariina sai naapurista pinnasängyn lainaksi. Siinä pieni löytöläpsi voisi nukkua tämän yön.

-Hyvää yötä, pikkuinen hän toivotti taaperolle.

Katariina meni myös nukkumaan. -Mitähän Luukas nyt puuhaa? hän mietti ja hätkähti. -Miksi hän ajatteli nyt Luukasta?Hän katsoi pinnasägyssä nukkuvaa lasta. Jotenkin hän oli jo kiintynyt siihen.