osa 7

Muutaman tunnin kuluttua avaruuasalus saapui paluttamaan Heidin takaisin.

-Onhan vointisi varmasti hyvä? Heidiä haastatellut aliennainen kysyi.

Heidi nyökkäsi. -Kyllä..

Oliko? Heidi ei tiennyt. Mitä oli tapahtunut? Hänen mielikuvansa eivät olleet kovinkaan selvät. Mielessä kelautuivat salamannopeudella kaikki hänelle esitetyt kysymykset (Mitä mieltä olet maapallosta? Onko sinun syytäsi, että se saastuu?) ja oudon laimea mehu vihreästä lasipullosta.

Uuden poikavauvan nimeksi tuli Daniel Mesijärvi. Hänen piirteensä ovat urheilullinen ja virtuoosi.

Hei gorilla!

Ja tälläinen se on takaa.

-Katsohan Heidi tässä on uusi pikkuveljesi, Katariina sanoi ja näytti Heidille pientä Danielia.

-Jaa, mutta ufot sieppasivat minut kun te lähditte sairaalaan, Heidi kertoi.

Katariinaa hymyilytti. Tyttö taisi olla mustasukkainen vauvalle.

Viimeinkin oli kerätty tarpeeksi rahaa olohuoneen kalustamista varten. Heidi kokeili tietokonetta.

Katariinan synttärit vietettiin pienesti perhepiirissä.

-Nyt olen sitten aikuinen, Katariina ajatteli. -Kuinka kauan olen jo ollut siminä? Kaivataankohan minua kotona? Mutta hän unohti pian koko asian keskittyessään uuteen elämäänsä.

Heidi katseli pientä kääröä kehdossa. 

-On se kyllä aika söpö, hän ajatteli.

Hän nosti Danielin syliinsä. Se oli lämmin ja niin ihana.

Oma pikkuveli.

Katariina lähti käymään salongissa uudistaakseen tyylinsä aikuisemmaksi.

-Hei! hän sanoi muille asiakkaille, mutta kumpikaan ei noteeranut hänen läsnäoloaan, sillä he olivat uppoutuneet kännykkäkeskusteluun.

Katariina leikkautti yläkerrassa hiuksensa. Kun hän tuli alas salonkiin oli saapunut uusi asiakas: Teinityttö joka tuskaili ettei hänellä ollut vaatteitta koulun tanssiaisiin.

-Äiti! Mitä sinä täällä teet? hän huudahti huomattuaan Katariinan.

-Varmaan samaa kuin sinäkin, Katariina sanoi. -Katso minulla on uudet hiukset,

Katariinan uusi kampaus ei kiinnostanut Heidä, sillä hän oli keskittynyt suunnittelemaan tanssiaispukuaan.

-Sopisikohan tämä minulle? hän mietti.

 -Äiti, miltä näytän? hän kysyi.

-Suorastaan tyrmäävältä! Katariina kehui.

Yö sujui rauhallisesti. Luukas näki unta loistavasta ideasta...

...Katariinan uni puolestaan keskeytyi yllättävään pahoinvointikohtaukseen.

Nyt hän oli heti varma.

-Kuulepa Daniel, sinusta tulee isoveli, leperteli vauvalle ottaessaan hänet hedosta vaipanvaihtoa varten.

Seuraavaksi hän meni kertomaan ilouutisen juuri heränneelle Luukakselle.

Luukas riemastui. -Minä olen aina halunnutkin suurperhettä. Milloin se syntyy? Voisimme reissailla sitten kun lapset ovat isompia niin koko perheellä, (Luukaksen elämänhaave on hankkia korkeimman tason viisumin jokaiseen matkakohteeseen)

Luukas oli hankkinut uuden työpaikan armeijan palveluksesta.

Katariina oli ottanut lopputilin ja valmistautui nyt kotiäitiyden haasteisiin. ;) (huomatkaa uusi asu)

Töiden jälkeen Luukaksella oli aikaa lapselleen. Danielin lempileikki oli lentokone.

 Heidi lähti koulun tanssiaisiin.

Samoihin aikoihin Luukas lähti kohottamaaan kuntoaan, sillä sitä vaadittiin ylennykseen.

-Äh, se ole niin helppoa miltä näyttää, hän puhisi liukastuessaan yhä uudelleen.

Lopulta juoksukin alkoi jo sujua. 

Juhlat olivat hieman uuvuttavat, mutta hauskat. Heidi nimittäin kruunattiin tanssiaisten kuningattareksi. Lisäksi hän joutui tappeluun, ja rehtorin puhutteluun rikottuaan epähuomiossa seinäkoristeen.

Heidi kehysti tanssiaiskuvansa ja laittoi sen seinälle.

Myös kuningattaren kruunu pantiin talteen. -Tai siis esille.

Heidin ja pikku-Annan välit huononivat entisestään, ja lopulta pikku-Anna katosi kokonaan Heidin elämästä.

Mutta se ei paljon haitannut sillä hän oli löytänyt myös uusia (oikeita) ystäviä.

-Tiestkö, että villihevonen on salaa bilehile? Heidi kysyi

-Oikeesti?

-Oikeesti!

-Ja minä harrastan taikatemppuja, Heidi kertoi. 

-Ai sellaisia joissa on peilejä ja muita silmänkääntötemppuja?

-Joo... Heidi vastasi, koska ei vielä uskaltanut kertoa asioiden todellista laitaa.

Ei kulunut kauankaan kuin Daniel kasvoi taaperoksi.

-Ajattelehan, vastahan meidän pikkuinen oli vauva, Luukas sanoi kun hän ja Katariina olivat menossa nukkumaan. 

-Niin, Katariina sanoi. Silloin hän tunsi pienen töytäisyn mahassaa.

-Vauvoista puheenollen, hän sanoi. -Haluatko kuunnella mitä se sanoo?

Luukas painoi korvansa Katariinan vauva mahaa vasten.-Siellä sen pikkuisen sydän lyö, hän sanoi. -Tuleeko tästä sitten se perijä?

-Jaa, minä olen ajatellut, että katsotaan ensin millaisia hänestä ja Danielista kasvaa, ja valitaan sitten, Katariina sanoi.

Oli kevään ensimmäinen aamu ja Heidi söi aamiaiseksi jääkaapista löytynyttä kakkua.

Vielä hiukan harjoituksia ennen kouluun lähtöä.

-Meneeköhän se nyt oikein? tyttö mietti tarkastellessaan taikausauvan jättämää jälkeä.

Ensin Katariina onnistui rikkomaan lavuaarin. Samassa supistukset alkoivat. -Luukas, vauva syntyy! hän huusi.

Katariina pukeutui ja lähti sairaalaan.

Hieman jälkikäteen saapui myös Luukas mukanaan Daniel. O_O

Ja tervetuloa kaksi ihanaa tyttövauvaa Aida ja Edith Mesijärvi. (ulkonäkökuvia ei tullut, mutta Aida on vaalea ja Edith tumma. Edithin luonteenpiirteen olivat eksenterinen ja ulkoilun inhoaja. Aidan taas ...  Öh...En muista. 

Synnytyksen ajan Heidi teki läksyjään kotona iloisena omasta rauhasta.

Tilanpuutteen takia yksi pinnasängyistä jouduttiin siirtämään Heidin huoneeseen. 

-Vain väliaikaisesti, oli Katariina sanonut.

-Olkoon vain väliaikainen, mutta minä haluan oman huoneen! Heidi napisi Edithin herätettyä hänet yöllä.

Daniel oli löytänyt mukavan piilopaikan. -Hih, kukaan ei tielä mittä olen,

Mutta mukavinta hänestä oli soittaa. Xlofoni oli kovassa käytössä.

Heidi heräsi jälleen Edithin itkuun.

-Jaaha. Pitää herättää äiti hoitamaan. Onneksi minun ei tarvitse olla vastuussa, tyttö ajatteli. 

Tietäisipä vain...